Kyselen vain * Just asking

Koska monen vuoden etsimisen jälkeenkään en ole löytänyt itseäni tyydyttävää selvää vastausta tetragrammille, etsin ja mietin ratkaisua yhä edelleen.  Kääntäessäni heprean tekstiä tänä aamuna mieleeni tuli kysymys, olisiko jod (י) vaihtunut waw'hun (ו), ja pitäisikö tetragrammin paikalla lukea יהיה (jihje).

Because I haven't found a satisfying answer to the Tetragrammaton even after many years of searching I'm still asking and looking for a solution. In this morning when I was translating Hebrew text, a new question came to my mind; could it be possible that Yod (י) and Waw (ו) has been mixed and instead of the Tetragrammaton it should be יהיה (jihje).

יהיה (jihje) on olla-verbin yksikön 3. persoonan maskuliinimuoto ja merkitsee "hän on".

יהיה (jihje) is a form of the third male person in singular meaning "he is".

Jos Isä = אהיה (ehje) = minä olen, niin Poika = יהיה (jihje) = hän on. Molemmat muodot ovat olla-verbin taivutuksia Qal Imperfektissä.
Koska Jumala on rakastanut maailmaa niin, että antoi Poikansa kuolemaan ihmisten edestä (Joh. 3: 16), ymmärrän, että JUMALA /MINÄ esitteli JEESUKSEN/HÄNET  maailmalle pelastajana. 

If the Father = אהיה (ehyeh) = I am, then the Son = יהיה (jihje) = he is. Both of them are the conjugations of the verb to be in the Qal Imperfect.
Because God has loved us so much that he gave his Son to death for us (John 3: 16), I can understand that GOD/I had  introduced JESUS/HIM as a saviour to the mankind.

Ikuinen oleminen on ainoastaan JUMALAN eli ISÄN ominaisuus. Tämän seikan Jeesuskin tunnusti ja todisti kutsuessaan Isää ainoaksi "totiseksi Jumalaksi" (Joh. 17: 3). Mutta voittamalla kuoleman Jeesus on tullut osalliseksi jumalallisesta ikuisesta olemisesta, ja siksi hän hallitsee Isän rinnalla aina ja iankaikkisesti.

Eternal existence is only God's or the Father's feature. Even Jesus confessed and testified this fact when he called the Father "the only true God" (John 17: 3). But after winning death Jesus has become a partaker in the divine eternal existence, and therefore he manages with the Father now and forever.

Minusta on erittäin merkittävää, että Jeesus toisti kaikissa minä olen-lausunnoissaan (Johanneksen evankeliumissa) sanoja אני הוא = minä (olen) hän, ikäänkuin vakuuttaen: minä olen (se) hän, jonka Isä on lähettänyt (Joh. 17: 3).

I think it's very important that Jesus repeated in every I am -statement (in John's gospel) the words אני הוא = I (am) he as if reassuring: I am the one (he) whom the Father has sent (John 17: 3). 

Kuten olen jo moneen kertaan kirjoittanut tetragrammia väitetään johdetuksi verbistä הוה (havah) = tulla joksikin. En löydä mitään järkevää selitystä sille, että Jumala olisi vaihtanut täysin käyttökelpoisen olla-verbin היה (hajah) monta vertaa heikompaan verbiin ilmoittaessaan pelastuksesta Jeesuksessa.

As I already have written many times it has been claimed that the Tetragrammaton has been derived from the verb הוה (havah) meaning to become to something. I don't find any reasonable explanation why God had changed the perfectly useable verb היה (hahah)...to be... to a verb which is much weaker in many ways, when he informed the people about his salvation in Jesus.

Mieleeni tulevat myös Jeesuksen sanat Matt. 5: 18:ssa lain pienimmästä piirrosta, joka on nimenomaan jod (י). Jeesuksessa eli hänen olemisessaan (יהיה) on täytetty koko Toora!

I'm thinking also Jesus' words about one jot or tittle (Matthew 5: 18). Yod (י) really is the smallest letter in Torah. Every word of the Torah has been fulfilled in Jesus or in his existence (יהיה)!

Tuomiosta ja rangaistuksesta * About judgment and punishment

Sanat "tuomio" ja "rangaistus" kuulostavat pelottavilta, koska ihmiset ovat kautta aikain käyttäneet niitä pelotteena ja jonkinlaisena piiskana parempaan elämään. Esimerkiksi minä kuulin lapsena: ellet ole kiltisti, niin Jumala pudottaa taivaasta kuuman kiven päällesi.

The words "judgment" and "punishment" sound scary, because people have always used them as a deterrent or some sort of whip to a better life. For example I heard as a child: be nice or God shall drop a hot stone upon you.

Nykyhetken katastrofien keskellä moni ihminen on kauhuissaan ja pelkää miettiessään, mikä maanpiiriä kohtaa, sillä taivaitten voimat järkkyvät (Luuk. 21: 26) nyt ihan toden teolla. 

In the midst of the present disasters many people are terrified and afraid when they are thinking the things which are coming on the earth, for the powers of heaven are really shaken (Luke 31: 26) today.

On oikeutettua kysyä, voiko Jumala, joka on RAKKAUS (1. Joh. 4: 8, 16) ja PELASTAA, olla myös VIHA, joka TUHOAA ja TUOMITSEE.

It is legitimated to ask whether God, who is LOVE (1. John 4: 8, 16) and SAVES, may be also HATRED, which DESTROYS and CONDEMNS.

Muistakaamme, että Jumala asetti tämän maailman tuomion/rangaistuksen jo aikojen alussa ennen kuin hän loi ihmisen. Jumalan asetuksen mukaan ihmisen tuomio/rangaistus on hänen omassa vallassaan, sillä se on alusta alkaen ollut valintakysymys.

Let's remember that God set the judgment and the punishment of this world even in the beginning before he created man. According to God's regulation the judgment/punishment of everyone is in his own dominion, for it has been a matter of choice from the very beginning.

1. Moos. 2: 16, 17: "Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: "Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista, mutta hyvän-ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman."

Gen. 2: 16, 17: "And the LORD God commanded the man, saying, Of every tree of the garden thou mayest freely eat: But of the tree of the knowledge of good and evil, thou shalt not eat of it: for in the day that thou eatest of it thou shalt surely die."

Jo ensimmäinen ihmispari saattoi siis itse valita elämän ja kuoleman välillä. Valitettavasti he valitsivat kuoleman, joka tuli koko ihmiskunnan osaksi. Jokainen ihminen Aadamista ja Eevasta lähtien on joutunut kokemaan/joutuu kokemaan kuoleman; rangaistuksen, joka on seurausta esivanhempiemme väärästä valinnasta.

Already the first human couple was allowed to make a choice between life and death. Unfortunately they chose death, which became the fate of all mankind. Every person after Adam and Eve has faced/must face death; the punishment, which follows the wrong choice of our forefathers.
Mutta Jumala antoi uuden valinnan mahdollisuuden. Se valinta on täysin henkilökohtainen Jumalan edessä, eikä esivanhempiemme tai lastemme valinnat vaikuta siihen yhtään mitään. Jokainen ihminen voi välttää ikuisen kadotuksen. Valitse siis Jumalan tarjoama pelastus Jeesuksessa (Joh. 3: 16)!
But God gave a new chance to make a choice. This choice is completely private before God and the choices of our forefathers or children will not affect anything on it. It's possible for each person to avoid death and perdition. So choose salvation offered by God in Jesus (John 3: 16)!
Pelastuminen eli vapautus kadotustuomiosta on jokaisen ihmisen vapaasti valittavissa. Jumala ei tuomitse ketään, vaan hän on jättänyt tuomiovallan Jeesukselle (Joh. 5: 22). Koska Jeesus on voittanut kuoleman ja noussut kuolleista, hän on ylösnousemus ja elämä (Joh. 11: 25), ja jokainen häneen uskova ihminen saa osakseen vapauttavan tuomion.
Salvation or release from condemnation is free for everyone. God judges no-one, for he has committed all judgment to Jesus (John 5: 22). Because Jesus has defeated death and he has resurrected, he is the life and the resurrection (John 11: 25) and everyone who believes in him will be released from death sentence.
Koska suhteemme Jeesukseen ratkaisee ikuisen kohtalomme, Jeesus on ihmiskunnan tuomari (Joh. 3: 17 - 21). Pelastus ja kadotus ovat saman kolikon eri puolia. Pelastus on vapauttava tuomio ja kadotus on langettava tuomio.
Because our relationship with Jesus will determine our eternal fate, Jesus is our judge (John 3: 17 - 21). Salvation and perdition are two sides of the same coin. Salvation saves us from judgment and conviction leads to perdition.
Jeesus on vedenjakaja. Se ilmenee hyvin vaikuttavalla tavalla myös Mooseksen profeetallisessa virressä (5. Moos. 32: 39 - 42)."Katsokaa nyt, että MINÄ, MINÄ OLEN...""minä, minä olen" hepreaksi אני אני הוא (ani ani huu) = minä se olen/ minä olen hänJuuri samoja sanoja Jeesus käytti jokaisessa "minä olen"-lausunnossaan (Johanneksen evankeliumissa).
Jesus is a watershed. It is raised in an impressive way even in the prophetic song of Moses (Deut. 32: 39 - 42)."See now that I, even I am he..."I, I am in Hebrew אני אני הוא (ani ani hu) = I am it/ I am heJesus used just the same words in every I am -text (in John's gospel).

Ilmestyskirjassa mainittu "tuomion hetki" (Ilm. 14: 7) on taivaallisen tilinpäätöksen/tuomiopäätöksen tekemisen hetki. Tilinpäätöksen tekeminen edellyttää elämän ja kuoleman kirjojen avaamista ja taivaallista oikeudenkäyntiä niiden perusteella (Dan. 7: 10).
"The hour of his judgment" mentioned in Rev 14: 7 means the hour of the heavenly decision of the court. And before the decision of the court the heavenly judgment must be set the the books opened (Daniel 7: 10).
Myös "pyhät" saavat kerran hallita ja osallistua tuomitsemiseen yhdessä Jeesuksen/Karitsan kanssa (Ilm. 19: 7; 20: 4). Jumala on nähnyt hyväksi alistaa taivaallisen tilinpäätöksen eli tuomiopäätöksen kadotettujen enkeleiden ja ihmisten osalta pyhien eli pelastettujen tarkastettavaksi ja vahvistettavaksi.
Even "the holy ones" will once sit on the thrones and judge with Jesus/the Lamb (Rev. 19: 7; 20: 4). God has allowed the saved to check and ratify the decision of the court concerning the fallen angels and men.
Tuomion täytäntöönpano tapahtuu Jeesuksen paluun yhteydessä, jolloin hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan (Matt. 16: 27). Jeesukseen uskovan osa on elämä, ja Jeesuksen kieltäjän osa on kuolema. Haudat avataan ja jokainen edesmennyt ihminen saa tuomionsa oman valintansa mukaan; Jeesukseen uskoneiden osa on elämän ylösnousemuksessa ja Jeesuksen kieltäneiden osa on tuomion ylösnousemuksessa (Joh. 5: 28, 29).
The implementation of the judgment will take place when Jesus returns and rewards every man according to his own works (Matthew 16: 27). The one who believes in Jesus gets life and the one who denies him receives death. The tombs will be opened and each deceased person will receive his reward according his own choices; the resurrection of life for those who have believed in Jesus and the resurrection of damnation for those who have denied him (Joh. 5: 28, 29).
Tuomion täytäntöönpanoa ja kadotettujen rangaistustuomiota kuvataan mm. Ilm. 20: 12 - 15:ssa. Tuomiolta ei kukaan ihminen (ei elävät eikä kuolleet) voi välttyä (1. Aik. 16: 14), mutta tuomion laatuun jokainen voi itse vaikuttaa. 
The implementation of the judgment and the punishment of the lost ones have been described in Rev. 20: 12 - 15. No man (living or dead) can avoid the judgment (1.Chron. 16: 14), but everyone can affect on the quality of his judgment.
Tuomio jakaa ihmiset kahteen leiriin. Matt. 24: 40, 41:ssa kaksi kaksi miestä ja kaksi naista edustavat noita kahta leiriä. Matt. 25: 32 - 46:ssa kahta eri leiriä verrataan puolestaan vuohiin ja lampaisiin.
Judgment devides people into two camps. In Matthew 24: 40, 41 two men and two women represent those two camps. In Matthew 25: 32 - 46 two camps are compared to goats and sheep.
Hepreaksi tuomio = גזרדין (gezardin) ja tuomita = גזר (gazar). Verbi gazar merkitsee myös leikata, halkaista, katkaista, hakata, jakaa kahteen osaan, tehdä päätös.
In Hebrew judgment = גזרדין (gezardin) and to judge = גזר (bazar). The verb gazar means also crop, split, cut, hit, divide into two pieces, decide.
Olemme lähestymässä tuomioiden langettamisen aikaa. Koska suuri enemmistö ihmisistä on kääntänyt selkänsä Jeesukselle, Pelastajalleen, Jumalan henki on vetäytymässä pois suojaamasta ihmisiä Saatanan raivolta ja tuholta (Joh. 8: 44). Saulin elämä tarjoaa tästä esimerkin. Vaikka Saul oli alkuun Jumalan valitsema mies, omalla tottelemattomuudellaan hän valitsi tuomionsa (1. Sam. 15: 26). Jumalan henki jätti Saulin, ja hän joutui saman tien pahojen henkien valtaan (1. Sam. 16: 14, 15, 23; 18: 10, 11; 28: 8). Saulin kohtaloksi tuli lopulta omaan miekkaansa heittäytyminen (1. Sam. 31: 4).
We are approaching the time of the implementation of the judgment. Because the great majority of the people has denied Jesus, their Saviour, God's spirit is about to cease from the earth and to stop saving people from Satan's wrath and disaster (John 8: 44). Saul's life gives us an example. Although Saul was at first God's man he chose his own judgment by his own disobedience (1. Sam. 15: 26). God's spirit left him and evil spirits began to dominate him (1. Sam. 16: 14, 15, 23; 18: 10, 11; 28: 8). Finally Saul took his sword and fell upon it (1. Sam. 31: 4).
Tässä ajassa nähdään myös paljon inhimillistä halua osallistua Jumalan oikeudenkäyntiin ja erityisesti hänen tuomioihinsa. Se tuo mieleeni esimerkin Luukkaan evankeliumista. Kun samarialaiset eivät ottaneet Jeesusta vastaan, Jaakob ja Johannes olivat välittömästi valmiita lähettämään heidän päällensä tulta taivaasta (Luuk. 9: 52 - 54). Mutta Jeesus kääntyi ja "NUHTELI HEITÄ" (Luuk. 9: 55)! Älkäämme kiirehtikö Jumalan edelle! Tuomio on Jumalan, sillä hän valmisti meille myös pelastuksen.
Today we can see also many people willing to take part in God's judgment and especially in his punishments. It reminds me about an example in the gospel of Luke. When the Samaritans didn't receive Jesus, Jacob and John wanted immediately to call fire from the heaven upon them (Luke 9: 52 - 54). But Jesus turned and "REBUKED THEM" (Luke 9: 55). Don't hurry before God! The judgment belongs to God, for he made even the salvation for us.

Pyhällä vakavuudella * With holy earnestness

Ilmestyskirjan kolmen enkelin ensimmäinen sanoma kuuluu (Ilm. 14: 7): 
"Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet."

The message of the third angel in Revelation goes like this (Rev. 14: 7):

"Fear God, and give glory to him; for the hour of his judgment is come: and worship him that made heaven, and earth, and the sea, and the fountains of waters"

Lapsena kuulin kyläläisten puhuvan Jumalan pelkäämisestä. Auttaakseen lapsetkin jumalanpelkoon he opettivat heitä olemaan kilttejä, "tai muuten Jumala pudottaa taivaasta kuuman kiven". Täysin varmuudella en jaksa muistaa, mikä vaikutus tuollaisella uhkauksella minuun oli, mutta kai se negatiivisen puolelle meni.

As a child a heard how the villagers talk about the fear of God. In order to help the children to fear God they taught them to be nice "or otherwise God will drop a hot stone from heaven." I can't remember with certainty how did it affect me, perhaps negatively.

Mitä tarkoittaa suomalainen verbi "pelätä"? Kas, tällaisia selityksiä antaa wikisanakirja:

1. tuntea tai kokea pelkoa jotakuta tai jotakin kohtaan

2. olla huolissaan jostakin, aavistaa jonkin pahan asian tapahtuminen

3. karttaa, vieroksua

4. tuntea kunnioitusta jotakin kohtaan

What does the verb "fear" mean? In the (Finnish) wiki-wordbook I found these explanations:

1. feel or experience fear against somebody or something

2. be worried of something, foresee some evil things to happen

3. stay away, dislike

4. to feel awe toward someone

Viimeinen vaihtoehto luokitellaan suomen kielen ylätyyliksi (vrt. vastakohtana alatyyli).

The last alternative is so called literary style (comp. to vulgar/obscene language).

Johanneksen kehoitus ei siis tarkoita pelkoa, joka johtaisi yöunen tai ruokahalun menettämiseen tai mihinkään fyysisiin oireisiin tai pelättävän kohteen vieroksumiseen ja karttamiseen.

Therefore John didn't mean any fear, which should lead to the loss of sleep and appetite or to any physical symptom or to dislike or escape the object of fear.

Hepreankielisessä Ilmestyskirjan tekstissä esiintyy verbi ירא (jara), jonka merkityksiä ovat pelätä, olla peloissaan, olla uskaltamatta, palvoa, kunnioittaa. Kunnian antaminen eli kunnioittaminen on ilmaistu näin ollen Ilm. 14: 7:ssa kahdella eri tavalla.

ירא (jara) is a Hebrew verb, which occurs in Rev. 14: 7, and it means to be afraid, to be daring, to adore/worship, to honour/respect. Thus "to give glory" has been expressed twice in this verse of Revelation.

1. Moos. 12: 7:ssä kerrotaan Jumalan ilmestymisestä Abramille hänen saavuttua kanaanilaisten maahan Sikemiin, Mooren tammistolle. Tuossa kertomuksessa esiintyy myös verbi ירא (jara), mutta se on käännetty sanalla "ilmestyä" (Jumala ilmestyi). Kuitenkin heprean kielessä sana הופיע (hofia) merkitsee ilmestymistä.

In Gen 12: 7 it's told how God appeared to Abram when he had arrived Sichem, the plain of Moreh. Even in that verse there is the verb ירא (jara), but it has been translated by the word "appear" (God appeared). However the Hebrew verb meaning "appear" is הופיע (hofia).

Jumala ei pelkää mitään eikä pelottele ketään, mutta hänen ilmestyksensä herättää ihmisessä pelkoa/kunnioitusta. Niin kävi myös Abramille. Osoittaakseen Jumalalle kunnioitusta hän rakensi alttarin. Jumalallinen ilmestys vaikutti Abramiin ilmeisen voimakkaasti, sillä hän rakensi alttareita kaikkialle, minne hän meni. 

God doesn't fear nor frighten anyone, but his appearance awakes fear/honour in human mind. This is what happened also to Abram. To show honour/respect to God he built an altar. The divine appearance affected Abram so powerfully that he built altars everywhere he went.

Alttarin rakentaminen kuvaa rukousyhteyttä Jumalan kanssa, ja se viittaa myös Jeesuksen uhriin, sillä alttari oli uhripaikka. 

To build an altar decipts the connection with God in prayer and it refers also to the sacrifice of Jesus, for an altar was a table for sacrifices.

Oman kokemukseni ja ymmärrykseni mukaan Jumalan kohtaaminen joko näkyvällä tavalla ilmestyksessä tai hengen tasolla rukousyhteydessä tekee ihmisen käytöksestä vakavan, aran, harkitsevan, punnitsevan. On pelottavaa kohdata pyhä Jumala, jonka kirkkaus voi hetkessä tuhota syntisen ihmisen, ja ihmeellistä... suorastaan mykistävää... kokea hänen armonsa ja anteeksiantonsa, joka peittää syntien paljouden.

As far as I have experienced and understood to meet God either visibly in appearance or spiritually in prayer makes us serious, sensitive, deliberating and pondering. It is scary to meet the holy God, whose brightness could immediately kill a sinner man, but marvellous... absolutely striking... to experience his mercy and pardon covering the multitude of sins. 

Sen tähden jään toisinaan ihmettelemään, miten jotkut voivat selittää äänekkäästi ja alituisesti, kuinka "Herra/Jumala sanoi minulle niin ja näin tai sitä ja tätä"... niin kuin se olisi tapahtunut ilman mitään erikoista syvää ja pyhää kokemusta. Lieneekö kysymyksessä vain henkilön omat ajatukset vai suorastaan joku väärä henki! Onko ihmisellä oikeus panna pyhän Jumalan suuhun sanoja, jotka ovat usein itsestäänselvyyksiä! Vaivautuisiko Jumala puhumaan asioista, jotka jokainen voi omalla järjellään ratkaista! 

Therefore I have wondered how some people can say loudly and repeatedly, how "the Lord/God said to me so and or this and that"... like it had happened without any special deep or holy experience. Could it be only person's own thoughts or some wrong spirit! Whether we have the right to put words into God's mouth... words, which often are obvious! Or could it be possible that God would speak about things we can solve with our own thinking!

Olisi tietenkin hienoa voida olla joku abram tai sarai ja kokea  nimenmuutos jumalallisen kohtaamisen myötä. Mutta luulenpa, että useampien "tavisten" elämä kulkee hyvin tavallisia polkuja... polkuja, joiden ihmeellisyys paljastuu vasta ikuisuudessa. Vasta siellä näemme, miten monesta tilanteesta Jumala on pelastanut meidät ihan viime hetkellä. Jumalan lapsen elämä on elämää uskon varassa... ei tunteen varassa!

Of course it would be great to be some abram or sarai and have even changed name after some divine experience. But I think that the ordinary people have to walk along ordinary paths... paths with wonders we'll not see until in the eternity. Then we'll see how many times God have saved us in the last moment. The life of a God's child is life by faith... not by feelings!

Jumalan luomaa kauneutta * The beauty of God's creation

"Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa!" (Ps. 8: 10)

"O LORD our Lord, how excellent [is] thy name in all the earth!" (Ps. 8: 10)

Paavalin kirous * Paul's curse

Mitä mahtaisikaan apostoli Paavali sanoa kristinuskon opetuksesta, jos hän saisi herätä tähän päivään! Saisivatkohan kirkkojen johtajat häneltä kiitosta siitä, että he ovat pitäneet opetuksensa apostolisen opetuksen mukaisena, vai astuisiko hänen aikanaan lausuma kirous voimaan?

What might the apostle Paul say if he would be stirred up to this day! I wonder if he would thank the church leaders that they have followed the right line of the apostolic teaching or would the curse come true he has pronounced once?

Paavalin ankarat sanat löytyvät Gal. 1: 8:sta:
"Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille eankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu."

Paul's hard words are written in Gal. 1: 8:
"But though we, or an angel from heaven, should preach any other gospel to you than that which we have preached to you, let him be accursed." 

Jo monen henkilön toteamana tiedämme varsin hyvin, että Nikeassa ja Konstantinopolissa muotoiltu kolminaisuusoppi ei kestä kriittistä tarkkailua raamatun tekstien valossa, eikä se pohjaudu apostolien opetukselle, vaan se on pakanuutta... uudessa asussa.

As so many people have already argued us the Trinity made in Nicaea and Constantinople can't stand in the light of the Bible texts, because it's not based upon the apostolic teaching but is paganism... in a new costume.

Paavalin oma opetus jumaluudesta on kiteytetty varsin selkein sanoin Efesolaiskirjeessä:
"Niin kehoitan siis minä, joka olen vankina Herrassa, teitä vaeltamaan, niinkuin saamanne kutsumuksen arvo vaatii, kaikessa nöyryydessä ja hiljaisuudessa ja pitkämielisyydessä kärsien toinen toistanne rakkaudessa ja pyrkien säilyttämään hengen yhteyden rauhan yhdyssiteellä: yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa." (Ef. 4: 1 - 6)

Paul himself stated clearly:
"I therefore, the prisoner of the Lord, beseech you that ye walk worthy of the vocation by which ye are called, With all lowliness and meekness, with long-suffering, forbearing one another in love; Endeavoring to keep the unity of the Spirit in the bond of peace. [There is] one body, and one Spirit, even as ye are called in one hope of your calling; One Lord, one faith, one baptism, One God and Father of all, who [is] above all, and through all, and in you all." (Ef. 4: 1 - 6)


Paavali puhuu Jumalan ykseydestä myös kirjeissään galatalaisille ja Timoteukselle:
"Välimies taas ei ole yhtä varten; mutta Jumala on yksi." (Gal. 3: 20)

Another quotation from Paul about one God:
"Now a mediator is not a [mediator] of one; but God is one." (Gal. 3: 20)

"Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus," (1. Tim. 2: 5).

And one more text:
"For [there is] one God, and one mediator between God and men, the man Christ Jesus;" (1. Tim. 2: 5)

Ei ole aivan sama, mitä "Jeesusta" julistamme, sillä vain oikealla Jeesuksella on oikea "henki"! Älkäämme eksykö! Tarvitsemme rakastavan Isän (sen yhden ja ainoan Jumalan) suurta armoa, että uskaltaisimme avata silmämme, ja nähdä totuus sellaisena kuin Jumala on sen meille annettu!

Not quite the same what "Jesus" we are preaching about, for only the right one has the right "spirit"! Let us not go astray! We need the great mercy of the loving Father (the one and only God) that we would be brave to open our eyes and see the truth as God himself has given it!

Kestorukoukseni

Mitä jää jäljelle * What remains

Mitä jää enää jäljelle, kun kolminaisuusoppi on todistetusti inhimillinen ja pakanuutta jäljittelevä oppirakennelma ja Jahve/Jehova/JHVH on "auringonjumala"? Mihin enää voisi uskoa, kun näyttää siltä, että kaikki kirkkokunnat ovat syyllistyneet valheen levittämiseen?

What remains when the Trinity has been proved to be a human doctrine imitating paganism and Yahweh/Jehowah/YHVH is a "sun-god"? What can we trust on or believe in when all churches are guilty of lies?




* Onneksi Jumala on suurempi ja korkeampi kuin ihminen ja hänen ajatusmaailmansa! 

"Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra ("Herra" on korvattava sanalla "JUMALA", sillä sana "Herra" on käännetty tetragrammista JHVH, joka merkitsee siis "auringonjumalaa"). Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne." (Jes. 55: 8, 9)

* Fortunately God is greater and higher than man and his thinking! 

"For my thoughts [are] not your thoughts, neither [are] your ways my ways, saith the LORD " (use "the word "God" instead of the word "Lord", for it's translated from the tetragrammaton YHVH meaning the sun-god).

For [as] the heavens are higher than the earth, so are my ways higher than your ways, and my thoughts than your thoughts." (Isa. 55: 8, 9)





* Kiitos Jumalalle, että yksikään kirkko ei ole todellinen portti/ovi iankaikkisuuteen!

Jeesus sanoi: "Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen." (Joh. 10: 9)

Jeesus sanoi: "... Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani. (Joh. 14: 6)





* Thanks be to God that no church is a real gate/door to the eternity!

Jesus said: " I am the door: by me if any man shall enter he shall be saved, and shall go in and out, and find pasture." (John 19: 9)

Jesus said: "... I am the way, and the truth, and the life: no man cometh to the Father, but by me." (John 14: 6)




Jäljelle jäävät siis kaksi kaikkein tärkeintä tekijää; JUMALA ja JEESUS! Näissä kahdessa pysyy koko universumi koossa. Siihen ei ole mitään lisättävää, eikä siitä voi ottaa mitään pois!

Thus two the most important authors remain: GOD and JESUS! The whole universe stay in these two. There is nothing to add nor to take off!




Paavalin tavoin voin yhtyä varmaan todistukseen: "Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme ("Herra" käännetty sanasta "adon" eikä tetragrammista JHVH)." (Room. 8: 38, 39)


Like Paul I can certainly testify:
"For I am persuaded, that neither death, nor life, nor angels, nor principalities, nor powers, nor things present, nor things to come, Nor hight, nor depth, nor any other creature, will be able to separate us from the love of God which is in Christ Jesus our Lord ("Lord" translated from "adon" not from the tetragrammaton YHVH)." (Rom. 8: 38, 39)