I have heard many times such a claim that the Hebrew verb havah (HVH) is "another verb to be" and therefore the tetragrammaton could be translated "I am".
Matti Liljeqvistin Vanhan Testamentin Heprean ja Aramean Sanakirjan mukaan havah-verbi (HVH) esiintyy Vanhassa Testamentissa kaikkiaan 5 kertaa, joista Liljeqvist luettelee 4 kohtaa:
1. Moos. 27: 29 - merkityksessä "tulla joksikin"
Saarn. 11: 3 - merkityksessä "jäädä paikoilleen"
Neh. 6: 6 - merkityksessä "pyrkiä joksikin"
Saarn. 2: 22 - merkityksessä merkityksessä "hyötyä/tulla hyödyksi"
Siis missä se "olla"-verbi esiintyy?
According to the Hebrew/Aramaic wordbook I use the verb havah (HVH) occurs only five times in the Old Testament and the author lists the following 4 texts:
1. Moos. 27: 29 - meaning "to become to something"
Ecc. 11: 3 - meaning "to stay"
Neh. 6: 6 - meaning "try"/"strive"/"aim"
Ecc. 2: 22 - meaning "benefit"/"profit"
From where we can find the meaning "to be"?
Lisäksi olen kuullut väitettävän, että tetragrammin ensimmäinen kirjain J (hepreassa Jod) viittaisi imperfektiin. Lukiessani ja kääntäessäni Vanhan Tetsamentin tekstejä hepreasta suomeksi olen pannut toistuvasti merkille, että Jod heprean verbin alussa liittyy yksikön 3. persoonaan.
Moreover I have heard a claim that the consonant J in the beginning of the tetragrammaton (in Hebrew Yod) refers to the Imperfect. When I have been reading and translating the Hebrew text I have repeatedly seen that J in the beginning of the Hebrew verbs refers to the 3rd person of the singular.
Toistan vielä, että heprean olla-verbi on perfektissä yksikön 1. persoonassa הייתי (haajiitii) ja imperfektissä אהיה (ehjee).
Once more I say: to be in Hebrew in the first person of the singular in Perfect is הייתי (hajiti) and in Imperfect אהיה (ehyeh).
Siis M. Liljeqvist mainitsee havah-verbin esiintyvän 5 kertaa Vanhassa Testamentissa ja luettelee niistä neljä tekstikohtaa. Minä muistin viidennen tekstin olevan 1. Moos. 3: 20, mutta siinä onkin (חוה) chavah-verbi, jolla on kahtalainen merkitys: 1.ilmoittaa/julistaa/kertoa 2. osoittaa kunnioitusta kumartumalla maahan. Nimi Eeva tulee tästä sanasta.
VastaaPoistaEevan nimeä perustellaan חיה chajah-verbillä (elää), mutta se kirjoitetaan חוה chavah-verbin mukaisesti. Tässä tulee taas kerran vahvasti mieleen ajatus, että neljä samantapaista verbiä on sekoitettu pahan kerran. Verbit ovat hajah = olla, havah = tulla joksikin, chajah = elää, chvah = ilmoittaa, kumartua/rukoilla. Olen kirjoittanut blogillani näistä verbeistä joskus kauan sitten
VastaaPoista.
Jos/kun HVH/havah/haavah-verbi KÄÄNNETÄÄN jollekin kielelle olla-verbillä, se ei totisesti tee siitä vielä "heprean TOISTA olla-verbiä"! Ja Jumalako olisi valinnut heprean kielestä sen huonomman vaihtoehdon ilmaistessään itsensä kansalleen? Siihen en ikinä usko!
VastaaPoistaVuonna 1997 kysyin ensimmäisen kerran "Mikä on Jahve/Jehova ja mikä on tetragrammi"? Eräs uskontotieteilijä antoi niihin aikoihin minulle mielenkiintoisen vastauksen. "Se on akateeminen sopimus Jumalan nimestä". On kummallista, että siltä se on totisesti koko ajan näyttänyt ja näyttää nyt yhä vahvemmin! Akateemisesti koulutetut henkilöt/PERSOONAT rientävät antamaan ihan kuin hätäpäissään hihastaan repimiä selityksiä, jotka tavallinen kansa ja valitettavan usein melko heikosti kielioppiasioihin perehtynyt kansa nielee tyytyväisenä siitä, että mikään maallikko ei päässytkään viemään heidän rauhaansa. Uskoo ken uskoo ja uskoo mitä uskoo, mutta näillä tähänastisilla "oppineitten" selityksillä minä luokittelen JHVH/Jahve/Jehova:n vain "akateemiseksi selitykseksi" JA "okkultistiseksi keksinnöksi"!
VastaaPoistaHJH eli HAJAH eli HAAJAH on heprean olla-verbi, ja sen yksikön 1. persoonan muoto EHJEE ( MINÄ OLEN) on Jumalan Moosekselle ilmoittama nimi (2. Moos. 3: 14)! Siinä ei ole mitään epäselvyyttä eikä minkäänlaista selittelyn makua! Kiitos Jumalalle!
Jos nyt joku on vielä epävarma sen suhteen, mikä on heprean olla-verbi, hän voi varmistua asiasta etsimällä suomi-heprea-sanakirjasta olla-verbin. Vastaus on yksiselitteisesti hajah-verbi. Hajah-verbin infinitiivimuoto (perusmuoto) on להיות (lihjot). Sanakirjasta saattaa selvitä muitakin hajah-verbin taivutusmuotoja, mutta koskaan niiden joukossa EI OLE havah-verbiä, koska se on ihan ERI VERBI ja aakkosjärjestyksen sille määräämässä paikassa... erillään hajah-verbistä.
VastaaPoistaKuulemani absurdi juttu heprean "toisesta olla-verbistä" sai minut leikkimään kääntäjän kanssa. Leikki oli niin hauska, että pitää kertoa sekin. Syötin kääntäjään hepran kirjaimin he-jod-he (hajah), ja sain vastaukseksi "olla", niin kuin pitikin. Sitten syötin kääntäjään he-vau-he (havah), ja sain vastaukseski "Eeva". Siis kaikkea muuta kuin "olla". Ei edes google-kääntäjä tunne heprean "toista olla-verbiä"... hymyilyttää... Koska Eeva-nimi kirjoitetaan chet-vau-he, syötin senkin kääntäjään, ja vastaus oli jälleen "Eeva". Ymmärrän, että koska havah-verbi esiintyy äärimmäisen harvoin raamatussa, sitä tuskin on edes "opetettu" kääntäjälle, joten se antaa käännöksen lähimmän samanlaisen sanan mukaan. Mutta tästäpä tuli mieleeni vanhat kirjoitukseni, joissa olen aavistellut, että havah taitaa sittenkin olla se verbi, joka liittyy nimeomaan Eevaan ja sen pitäisi olla 1: Moos. 3: 20:ssa, sillä Eevahan todella "tuli joksikin"... hän tuli kaiken äidiksi... Okkultismissa Jahve ja Eeva kietoutuvat yhteen.
VastaaPoistaHei Helinä. Hieno oppitunti jälleen. Selkeää ja yksinkertaista kielioppia. Kirjoitin itselleni muistiin joitakin hienoja oivalluksia. Sinulla on kyky esittää kaikki asiat selkeinä ja yksinkertaisina. Kiitos Helinä.
VastaaPoistaPyrin tietoisesti pelkistettyyn ilmaisuun. Kyllä tässä maailmassa on jo tarpeeksi sekoitusta!
VastaaPoista