sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Viha raamatussa * Hate in the Bible

 Loppuvuoden vapaapäivien aikana päätin ottaa "härkää sarvista" ja käydä läpi kaikki Raamatun viha-jakeet. Vilho Vuorilan hakusanakirja luettelee Vanhasta Testamentista viha-jakeita 198 ja vihastua-jakeita 30 ja Uudesta Testamenista 42 ja 11.

During my vacation days of the end of the last year I decided to study "hate" in the Bible. I used Vilho Vuorila's book, which mentions 198 verses with the word "hate" and 30 verses with the mention " to get angry" in the Old Tetsament and 42 and 11 in the New Testament.

Heprean kielessä viha-sanoja löytyy kaiken kaikkiaan yhdeksän kappaletta, ja ne ovat:

אף (af), זעם (za'am), חמת (cheemaat), חרון (charon), כעם (ka'am), עברה (evra'a), קצף (qesef), רגז (rogez) ja שנאה (sina'a).

In Hebrew there are 11 words of "hate", and they are:
אף (af), זעם (za'am), חמת (cheemaat), חרון (charon), כעם (ka'am), עברה (evra'a), קצף (qesef), רגז (rogez) ja שנאה (sina'a).

Seuraavista kuvista tuskin saa muuta selvää kuin suurin piirtein sen, miten paljon mitäkin viha-sanaa on käytetty VT:ssa ja UT:ssa. Yhteenvedoissa on huomioitu VT:n 198 jaetta ja UT:n 42 jaetta. Samassa jakeessa saattaa esiintyä jopa kaksi tai kolme viha-sanaa.


May be you can't distinguish in the following pictures nothing but which word has been used mostly in the Old and the New Testament. I have listed here only 198 verses from the Old Testament and 42 verses from the New Testament. Two or three different words of hate may occur in one and the same verse.








Vanhan Testamentin puolella suurin osa jakeista kertoo JAHVEN vihasta… vähempi ihmisten vihasta, mutta Uuden Testamentin puolella puhutaan hiukan enemmän ihmisten vihastakin. 

In the Old Testament the majority of the verses are telling about YAHWEH's hatred… less about human hate, but in the New Testament there is more about human hate.

Jakeita läpikäydessäni kävi selväksi, että viha "majoittuu tyhmäin poveen" (Saarn. 7: 9), ja se on "lihan teko" (Gal. 5: 19, 20) ja "pahuutta" (Ef. 4: 31), että "ihmisen viha ei ole oikein Jumalan edessä" (Jaak.1: 20), ja että Jumalan lasten tulisi olla "hitaita" vihastumaan (Jaak. 1: 19). Kuitenkin Mooseksesta kerrotaan, miten hän lähti faraon edestä "vihasta hehkuen" (2. Moos. 11: 8) ja Daavid kertoo itsestään, miten hän vihasi "kaikella vihalla" Jumalan vastustajia (Ps. 139: 22). Tullessaan mielenmuutokseen ihminen voi katua vihaansa, mutta voiko Jumalaa (joka on Henki - Joh. 4: 24) verrata ihmiseen tai ihmisen vihaa Kaikkivaltiaan mieleen (Joona 3: 9)? Puhuessaan Jumalan vihasta Paavalikin huomauttaa puhuvansa "ihmisten tavalla" (Room. 3: 5).



When I was studying these verses I was convinced that "anger resteth in the bosom of fools" (Ecc. 7: 9), it's a "work of the flesh" (Gal. 5: 19, 20) and "malice (Eph. 4: 31), and that "the wrath of man worketh not the righteousness of God" (James 1: 20), and that God's children must be "slow to wrath" (James 1: 19). However it's told that Moses "went out from Pharaoh in a great anger" (Ex. 11: 8) and David tells about himself how he hated God's opponents "with perfect hatred" (Ps. 139: 22). When people change their minds perhaps they regret their hatred, but can we compare God (who is a spirit - John 4: 24) to men and human feelings to the mind of the Almighty (Jonah 3: 9)? When speaking about God's hatred even Paul says "I speak as a man" (Rom. 3: 5).

Koska kukaan ihminen ei ole Jumalaa milloinkaan nähnyt (Joh. 1: 18), on todennäköistä, että varsinkin Vanhan Testamentin viha-tekstit ovat inhimillistä ajattelua Jumalasta. 


Because no man has ever seen God (John 1: 18) it's very likely that especially the texts of the Old Testament reflect human thinking about God.

Tästä valtavan laajasta asiakokonaisuudesta voisin kirjoittaa paljonkin, mutta "lyhyestä virsi kaunis" sanotaan.

Kuten ensimmäisestä kuvasta voimme nähdä, Vanhan Testamentin puolella käytetään kaikkein eniten sanaa אף (af), joka merkitsee kyllä myös "vihaa", mutta ennen kaikkea "nenää". Vihastuminen on siis "nokkaansa ottamista".

I could write abundantly about this huge issue but it's said a short story is beautiful. 
As we can see in the first picture אף (af) is the word, which has been used mostly in the Old Testament. It means "hate" but first and foremost "nose". To get angry means to take on one's nose.

Varsin mielenkiintoista on todeta, että tuota sanaa אף (af) käytetään heprean kielessä myös silloin, kun ilmaistaan Jumalan pitkämielisyyttä, siis vihan vastakohtaa. ארך אפים (erek aapajim) eli "pitkä nenä" merkitsee "pitkämielisyyttä". Mielenkiintoista on myös se, että sana (af) on duaalissa, eli kysymyksessä on itse asiassa "kaksi pitkää nenää"/kahden pitkämielisyys… sanoisin Isän ja Pojan. Tämä ilmaisu esiintyy Vanhassa Testamentissa 11 kertaa: 

2. Moos. 34: 6; 4. Moos. 14: 18; Neh. 9: 17; Ps. 86: 15; Sanal. 14: 29; 15: 18; 16: 32; 19: 11; Jes. 48: 9; Joona 4: 2; Naah. 1: 3.


It's very interesting to realize that the word אף (af) has been used in Hebrew even in the expression of God's "tolerance"… the opposite of hatred. ארך אפים (erek aapajim) or "a long nose" means "long-suffering". It's also interesting that the word is in Dual meaning "two long nones"/long-suffering of two… I say the nose of the Father and the nose of the Son. This expression occur 11 times in the Old Testament: 
Ex. 34: 6; Num. 14: 18; Neh. 9: 17; Ps. 86: 15; Prov. 14: 29; 15: 18; 16: 32; 19: 11; Eze. 48: 9; Jonah 4: 2; Nah. 1: 3.

Kaikille niille, jotka epäilevät, että mitä se maallikko-Helinä taas höpisee, laitan asian varmistamiseksi otteen käyttämästäni heprean kieliopista; Gary D. Pratico & Miles V. Van Pelt: Basics of Biblical Hebrew:


To all those who are doubting what the layman-Helinä is prattling again I publish a quotation from my Hebrew grammar book; Gary D. Pratico & Miles V. Van Pelt: Basics of Biblical Hebrew:





Viha tuli maailmaan syntiinlankeemuksen myötä. Vihan ylläpitäjä on Perkele (Ilm. 12: 12). Ihmisen osa on valita rakkauden ja vihan/siunauksen ja kirouksen välillä. Mooses asetti tämän valinnan Israelin kansan eteen (5. Moos. 28. luku). Israelin kansan kohtalot ovat olleet seurausta heidän omista valinnoistaan aivan yhtä paljon kuin kaikkien muidenkin kansojen… ja yksilöiden.


Hatred came into the world through the Fall. The Devil upholds hatred (Rev. 13: 12). Our duty is to make a choice between love and hatred/blessing and curse. Moses set this choice before the Israelis (Deut. 28th chapter). All fortunes of the Israelis have been results of their choices as much as of all other nations… and individuals.

Daniel ennusti "viimeisestä vihan ajasta" (Dan. 8: 19; 11: 36), ja Paavali kirjoitti roomalaisille "vihan ja vanhurskaan tuomion päivästä" (Room. 2: 5). Tuona päivänä toteutuu psalmistan ennustus Pojan "vihasta" (Ps. 2: 12) ja siitä, että Jumala on "kerran puhuva vihassansa" (Ps. 2: 5). 


Daniel foretold of "the last end of the indignation" (Dan. 8: 19; 11: 36) and Paul wrote to the Romans about "the day of wrath and revelation of the righteous judgment" (Rom. 2: 5). The prophecy of a psalmist will be fulfilled in that day… about the Son's "wrath" (Ps. 2: 12) and that once God speaks "unto them in his wrath" (Ps. 2: 5). 

Millainen Jumalan vihan ilmaus tulee olemaan, sen tulevat kaikki ihmiset näkemään ja kokemaan. Mutta meidän on syytä olla sekoittamatta omia vihan tunteitamme Jumalan vihaan. Raamatussa ei mainita missään esim. käsitettä "Isän viha". Se on yksi täysin inhimillisen vihan tuottamista ilmaisuista!

What will God's wrath look like... all people shall see and experience. But we have a good reason to avoid blending our own emotions of hatred to God's wrath. In the Bible there is not any mention for example of "Father's hate". It's one expression… totally raised from human rage.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti