Taistelu leivästä * Battle of bread

Sana "leipä" mainitaan ensimmäisen kerran 1. Moos. 3: 19:ssa. Raamattu Kansalle -version käännös vastaa lähinnä hepreankielistä toteamusta Aadamin ja Eevan elämän muuttuneesta tilanteesta: kasvosi hiessä sinä syöt leipäsi, kunnes tulet maaksi... Näillä sanoilla Jumala totesi Aadamin ja Eevan elämän tosiasiat. Jumala ei siis kironnut heitä noilla sanoilla, sillä kiroaminen ei kuulu Jumalan hyvään ja pyhään toimintaan.

The word "bread" occurs the first in time in Gen. 3: 19, when God stated the changed situation of Adam and Eve like this : In the sweat of thy face shalt thou eat bread, till thou shalt return to the ground... It was not a curse but a statement, for cursing is not part of God's good and holy operation.

Leipä on hepreaksi לחם (lechem), mutta samalla tavalla kirjoitettu verbi merkitsee sekä syömistä/aterioimista että taistelemista/sodan käymistä. Ymmärrän, että Jumala puhui Aadamille ja Eevalle siitä loputtomasta ja koko elämän kestävästä "hikisestä" taistelusta, joka ihmiskunnalla on ollut syntiä ja pahuutta vastaan syntiinlankeemuksesta alkaen. Harvoin kukaan joutuu konkreettisesti syödessään hikoilemaan, ja riittävän ravinnon hankkimiseenkaan ei yleensä tarvitse kirjaimellisesti raataa hiki päässä.

Bread is לחם (lechem) in Hebrew, but also a verb written in the same way means both eating/having meal and fighting/having battle. I understand that God was speaking to Adam and Even of the endless and "sweaty" battle all the people had to experience during their whole life since the Fall. It happens very seldom that someone must sweat while eating and we get easily food even without sweating concretely.

Myös Heprealaiskirjeen teksti (Hepr. 12: 4) viittaa ajatukseen pahan vastustamisen rankkuudesta: "Ette te vielä ole tehneet verille asti vastarintaa taistellessanne syntiä vastaan." (Raam. Kansalle)

Also Hebrew 12: 4 refers to the idea of hard resisting sin and evil: "Ye have not yet resisted to blood, striving against sin."

Voimia koetteleva leivän (לחם) syöminen kuvaa siis taistelua (לחם) syntiä ja pahuutta vastaan.

Therefore to eat bread (לחם) while sweating is a symbol of the battle (לחם) against sin and evil.

Lohduttavaa on kuitenkin se tieto, että suurin taistelu on jo käyty ja jopa voitettu. Jeesus sanoi (Joh. 6: 35, 48): "Minä olen elämän leipä" (אנכי הוא לחם החיים = minä hän leipä elämän).

It's comfortable to know that the hardest battle is over and even defeated. Jesus said (John 6: 35, 48): " I am the bread of life"  (אנכי הוא לחם החיים =  I he bread of life).

Jeesus opetti seuraajiaan rukoilemaan (Matt. 6: 11): anna meille osuutemme päivän leivästä (את לחם חקנו תן לנו היום).

Jesus advised his followers to pray (Matthew 6: 11): give us our part of the daily bread (את לחם חקנו תן לנו היום).

Jeesus, Elämän Leipä, syntyi Beetlehemissä (בית לחם) eli Leipähuoneessa, ja hän myös asetti ehtoollisaterialla leivän (לחם) oman murretun ruumiinsa symboliksi.

Jesus, the Bread of Life, was born in Bethlehem (בית לחם) or in Room of Bread and on Supper he set bread (לחם) as a symbol of his broken body.

Meidän osuutemme taistelussa (לחם) syntiä ja pahuutta vastaan typistyykin siis vain valmiin leivän (לחם) nauttimiseen.

Our portion in the battle (לחם) against sin and evilness is only to eat the complete bread (לחם).

Varsin mielenkiintoinen seikka näyttää sisältyvän heprean kielen sanaan מלחמה (milachama) "sota/taistelu", sillä sen keskeltä löytyy sana לחם, leipä. Mem (m) kirjoitetaan sanan sisällä מ, mutta sanan lopussa ם.

Quite an interesting fact is hiding in a Hebrew word  מלחמה (milachama)  "battle/fight/struggle, for in the middle of that word we can see the word לחם, bread. Mem (m) is written מ inside a word and ם in the end of it.